MIKÄ FELDENKRAIS?

FELDENKRAIS-MENETELMÄ - OPPIMISTA LIIKKEEN KAUTTA

Fyysikkö, insinööri, judomestari Moshe Feldenkrais (1904-1984) kehitti viime vuosisadan puolivälissä nimeään kantavan kokonaisvaltaisen oppimismenetelmän. Feldenkrais-menetelmä on eräs psykofyysisen uudelleenoppimisen tapa. Sen avulla tutustutaan omiin liiketottumuksiin, tutkitaan kehon toiminnallisia yhteyksiä ja pyritään löytämään uusia valintoja, ja laajentamaan tietoisuutta liikkeen kautta.

Moshe Feldenkrais oli syntyjään Venäjän juutalainen ja muutti jo nuorena yksin jalkaisin vaeltaen tulevaan Israeliin. Hän opiskeli aikuisena fyysikoksi ja sähköinsinööriksi Sorbonnen yliopistossa Pariisissa, missä myös työskenteli nobelisti Marie Curien tutkimusryhmässä. Ranskan vuosinaan hänet esiteltiin judon perustajalle Jigoro Kanolle. Kanon oppilaana Feldenkrais oli ensimmäinen länsimainen mustan vyön judoka ja perusti Ranskan judoyhdistyksen.

Feldenkrais oli satuttanut polvensa ensimmäisen kerran jo 22-vuotiaana ja polvivamma vaivasi häntä. Lääkärit eivät luvanneet leikkaushoidosta apua ja niinpä hän ryhtyi itse tutkimaan omaa liikkumistaan ja sitä, kuinka vamman kanssa voisi tulla toimeen. Omien kokeilujensa kautta hän vähitellen oppi uusia tapoja liikkua, jotka rasittivat vähemmän ja sallivat hänen polvensa parantua.

Ammentaen omasta taustastaan, sekä tutkien neurofysiologiaa ja psykologiaa aikalaistensa eri alojen tutkijoiden kanssa hän päätyi teoriaansa liikeoppimisen merkityksestä ihmiselle, liikkeen ja ajattelun yhteyksistä. Liike kuvaa mielentilaa, ajattelua, motivaatiota, omaa käsitystä omasta itsestä, liike on aina osana ihmisen toimintaa. Liike ilmaisee ihmisen olemista.

Feldenkraisin mukaan ihmisen minäkuva rakentuu aistitoiminnasta, ajattelusta, tunteista, liikkeestä ja hän oli vakuuttunut, että juuri liike on helpoin väylä oppia havainnoimaan omaa itseä. Vuonna 1949 ilmestyi hänen teoreettinen pääteoksensa Body and Mature Behavior.

Muutos ihmisessä vaatii kuitenkin enemmän kuin sen, että pelkkä ihmisen motorinen suoritus muuttuu. Ensin ihmisen on opittava oppimaan. Moshe Feldenkrais käytti käsitettä orgaaninen oppiminen. Ihminen oppii kokemuksensa kautta, kokeilemalla, herkistymällä havaitsemaan eroja. Oikean ja väärän oppii tunnistamaan tekemällä virheitä. Uutta ei voi etsiä, sen voi vain löytää! Oppiessaan ihminen on kokonaisvaltaisesti läsnä, ja uuden oppiminen vaatii myös aikaa ja integrointia.

Feldenkrais-tunneilla on rauhallinen rytmi, liikettä kokeillaan ja varioidaan ja levätään usein. Menetelmään kuuluu kaksi työmuotoa, Feldenkraisin nimeämät, ryhmäopetus 'tietoisuutta liikkeen kautta' ja yksityistunti 'toiminnon eheyttäminen'. Ryhmätunneilla tehdään opettajan sanallisessa ohjauksessa kevyitä, tiettyyn toimintoon perustuvia liikesarjoja, usein lattialla maaten, jotta voidaan välttää putoamiseen, tasapainoon ja kaatumiseen liittyviä jännityksiä. Näin voidaan luoda yhtäaikaa turvallinen ja stimuloiva tilanne uuden oppimiselle. Vuonna 1972 ilmestynyt Feldenkraisin kirja Awareness Trough Movement sisältää 12 tällaista harjoitetta. Yksityistunti perustuu ohjaavaan kosketukseen ja passiiviseen liikemanipulaatioon ja tunti ohjautuu oppilaan yksilöllisestä tilanteesta käsin.

Kuinka Feldenkrais-harjoittelu sitten tukee ihmisen hyvinvointia ja terveyttä? Harjoittelussa oppiminen perustuu kokemuksen kautta ohjautumiseen, harjoitteiden avulla kehitetään ja herkistetään liikeaistia, käynnistetään itseoppimisen prosessi. Ihmisen tunnistaessa liikkumisensa hienovaraisemmin luodaan paremmat edellytykset oppia pois huonoista ja turhaa rasittavista tottumuksista ja liikemalleista. Kehon linjaus paranee ja hengitys vapautuu. Liikekoordinaatio tulee sujuvammaksi ja kokonaisvaltaisemmaksi, ihminen tunnistaa herkemmin voimankäyttönsä, turha työ vähenee. Vähemmällä saa enemmän aikaiseksi.

Uudet liikemallit luovat tilaa myös uusille ajattelun ja tuntemisen malleille. Feldenkrais-tunnit helpottavat myös suorituspainetta ja stressiä, vahvistavat itsetuntoa. Tunnilla ei pyritä kohti oikeaa suoritusta, vaan on tilaa hyväksyä itsensä sellaisenaan ja aikaa kuunnella liikettä ja sen herättämiä aistimuksia. On hauskaa ja rentouttavaa välillä oppia itseohjautuvasti, ilman mallia.

Harjoitteet ovat kevyitä ja ne sopivat kaikenikäisille ja -kuntoisille ja sopivat tehtäviksi myös vammoista toivuttaessa. Harjoitukset hyödyttävät jokaista, joka haluaa lähestyä potentiaaliaan ja erityisesti ne ovat kiinnostavia kehoaan työssään käyttäville.

Suomen Feldenkraisyhdistys on perustettu vuonna 2000. Feldenkrais-menetelmää voivat ohjata nelivuotisen koulutuksen käyneet ohjaajat.

Suomenkielistä kirjallisuutta:

Ihminen liikkeessä - kirjoituksia Feldenkrais-menetelmän käytöstä, toim. Raisa Vennamo ja Maija karhunen, Teatterikorkeakoulun julkaisusarja 63, 2018. Julkaisu on luettavissa myös open access muodossa Helda tietokannassa.

Moshe Feldenkrais: Tietoisuutta liikkeen avulla, Teatterikorkeakoulun julkaisusarja 45, 2015

Frank Wildman: Feldenkrais-menetelmä, 50 harjoitusta luontevaan liikkumiseen, Gummerus, 2009

Artikkeleita:

Moshe Feldenkrais: Awareness Trough Movement
Artikkeli on ilmestynyt julkaisussa: The 1975 Annual Handbook for Group Facilitators (reformatted by Feldenkrais Resources, 1991)

Päivi Nikula: Feldenkrais-menetelmä - oppimista liikkeen avulla
Artikkeli on julkaistu Fysioterapia 3/93 -lehdessä