Juhlat jatkuvat...

Luen kirjailija Eeva Kilven elämästä, Nämä juhlat jatkuvat vielä, Rakas Eeva Kilpi, kirjoittaja Anna-Riikka Carlson.

Jonotin kirjaa melkein vuoden kirjastosta, Eeva Kilpi on lukevien suomalaisten rakastama.

Mikä innoitus, elävyys, yhteyden tunto minussa syntyy lukiessani. Hänen suhteensa elämään tuntuu niin läheiseltä. Luontoyhteys, elämä maalla kesämökissään koiransa kanssa. Oma Tokrajärven elämäni on juuri tässä, ulottuvillani.

Ajatukset, että luonnosta nauttiminen, siellä viihtyminen, ei riitä. Se ei herätä sinua aktivismiin, puolustamaan luontoa. Tarvitaan myös tietoa, ymmärrystä muutoksesta. Pelkkä kokemus ei riitä. Herääminen edellyttää myös tietoa.

Mietin kuluttamisen olemusta. Se on jonkin asian käyttämistä ilman vastuuta, ilman reflektointia, ilman syvempien yhteyksien hahmottamista. Vaikka näennäisesti olisikin viatonta.

Me olemme niin kulutuksen orjia. Itse yritän kasvaa siitä syvemmälle. Yritän nähdä enemmän.

Feldenkrais työskentely on auttanut minua tässä, vienyt seuraavaan, eteenpäin.

TpMiilu, kehotyöskentelyn toimipaikkamme Helsingissä, lopettaa, paikan haltija Helena Ryynänen sirtyy seuraavaan vaiheeseen. Tämä tila on ollut aarre, itsekin siellä toimin monet vuodet tilasta vastuullisena yrittäjänä ja sittemmin vuokralaisena. On ollut tila, missä on ollut aika ja rauha syventää omaa työtä, ajattelua, kohdata ihmisiä.

Miilu on myös ollut Todellisen Kollektiivin, tanssikollektiivimme, kotipesä ja kotinäyttämö.Tila, missä olemme voineet kehittä improvisaation taidetta, harjoitella ilman paineita, purkaa konventioita, löytää itsemme tanssimassa tämän ikäisinä.

Juhlat pidettiin viime lauantaina, juhlistimme yhteisöä ja yhteistyötä. Hieno osa elämääni ja historiaani.

Näitä paaluja on paalutettu nyt menneen vuoden aikana, Tokrajärvi, Feldenkrais yhdistys ja nyt Miilu. On luopumista ja myös vapautta. Isoja asioita ihmisen elämässä.

Perhosia jo näkynyt, kevät , sinivuokot, valo. Kaikkea hyvää päivääsi !