Luonnonkukkapäivä

Suvi on täällä ja tänään on Luonnonkukkapäivä ! Aurinkokin paistaa ja on lämmintä.

Nyt on paljon puhetta kukkien suojelusta, niiden elinolosuhteiden varjelusta, vieraslajien kitkemisestä, hyvä niin. Ihmiselle tulee hyvä mieli kun tekee jotain minkä kokee hyväksi.

Mietin miten omat mieltymykset ovat vuosien varrella muuttuneet. Nuorena mielimetsä oli kallioinen mäntymetsä, varmaan Gallen-Kallelan luoman kuvaston pohjalta. Sitten taidemaalariystäväni, ihana, edesmennyt Maila Ponkkonen auttoi avaamaan silmäni kuusimetsän lumolle. Hän maalasi kauniisti kuusimetsää.

Nuorena sitä ihaili maisemaa kuin kuvaa, esimerkiksi näkymää parvekkeelta, terassilta käsin, etsi luonnosta postikortin kauniita näkymiä. Nyt toisin,  mieluiten läheltä, luonnon keskeltä, jalan alla maa, ruohikko, ei puuterassi tai kiveys.

Riikka Kaihovaaran kirja Villi ihminen auttoi minua arvostamaan villiä luontoa, myös takamaita, joutomaita, montaa maatilkkua missä ei näy tiettyä postikorttimaista kauneutta.

Vierastan nykyisin liiallista pihan muokkausta, muokattu piha ei säteile energiaa. Tekee tylsäksi ympäristön kun hminen kun haluaa hallita, jättää jälkensä kaikkeen. Dubai olisi minulle kauhistus asuinympäristönä. Meillä pohjolassa varsin monet vierastavat nykyään hyönteisiä, parasta olisi saada ne putsattua pois, hyttysiä vihataan, kärpäset häiritsevät, ampiaisia ja mehiläisiä pelätään, paarmat kauhistuttavat...ja punkit estävät kokonaan luonnossa kulkemisen. Tällaista asennetta olen kohdannut lähelläni monissa ihmisissä, en tietenkään kaikissa. Monasti kaupunkilaisissa kylläkin.

Nyt aion sukeltaa hyönteismaailman sekaan, iloitsemaan jokaisesta pörriäisestä!

Auringon voimaa Sinullekin kesääsi !